Sale!

Cold Sweat: Broadcast Interference CD

Original price was: 11,00 €.Current price is: 6,90 €.

Only 1 left in stock

SKU: 3473 Categories: , Label:

Description

Latteata kliseetä käyttääkseni Cold Sweatin kakkoslevy tuli täysin puskista. Seitsemän vuotta on edellisestä, ja mitään ennakkovaroitusta ei korviin kantautunut.

Puhdasverinen Thin Lizzy -tributointi on nyt jäänyt taka-alalle. Lizzy -viisujen ja omien biisien suhde on heittänyt häränpyllyä sitten viime näkemän. Vierailevien solistien käytöstä on myöskin siirrytty päätoimisen laulajan käyttöön. Pestin on saanut edellisellä levyllä yhden biisin kiekaissut Frogley, jonka jotkut saattavat muistaa Skädämin ja Yön riveistä. Viimeisekksi kerrotaan paras: levyllä on kaksi ennenjulkaisematonta IronCross-biisiä! Eli ainakin 80-luvun suomimetallin ystäville tuli täten asiaa levykauppaan, varsinkaan kun kyse ei ole mistään ylijäämien kuuloisista kappaleista. Kun kakku koristellaan vielä kolmella kappaleella Phil Lynottin sävelaarteistosta, niin vanhan liiton hard rockin ystävällä on Broadcast Interferencen parissa miltei kissanpäivät.

Tuplakitarat jauhavat ja rytmiryhmä rokkaa. Kolmesta eri lähteestä ja mahdollisesti myös vuosikymmeniltä peräisin olevat sävellykset sulautuvat mukavan eheäksi kokonaisuudeksi. Siitä huolimatta kaksi biisiyksilöä on ylitse muiden. Propsit siitä ettei kaikkein ilmeisimpiä Thin Lizzyn biisejä kuulla, mutta vähemmän tunnetutkin potkivat, kuten nyt Massacre. Harvoin kattauksen paras biisi on viimeisenä, vaan kannattaa sitä odottaakin. Kauas ei sen jälkeen jää toinen IronCross -pala Running for the Diamonds, joka saa suorastaan parkumaan lisää! Mitähän muuta vastaavaa arkistot kätkevätkään..? Ja vaikkei muita helmiä löytyisikään, niin eipä pääbiisinikkarina toiminut Riitis (toinen ex-Skädäm) moitteita ansaitse.

Tarttuvia vanhan koulukunnan hard rock-ralleja, joissa jokainen osa on suurin piirtein oikealla paikalla, ja kun bändi rokkaa ja kuulostaa asiastaan muutenkin innostuneelta, niin eipä tässä isommin valittamista ole. Soundit tosin kuulostavat ehkä liiankin rosoisilta. Ymmärrän toki ettei budjetti ole riittänyt palkkaamaan Tony Viscontia tuottamaan, mutta tällä kertaa se on silti seikka mikä erottaa arvosanan kiitettävästä, eritoten siksi että muilta osin Broadcast Interferencen voi laittaa huoletta samalle viivalle kenen hyvänsä nykypäivänä perinteitä vaalivan pitkäsoiton kanssa.